Diisoji ɗe nguurtaake
Diisoji ɗe nguurtaake, walla leukosita, ko diisoji gollal ɓanndu ɗe yettataake e mikrobe, virusi e diisoji ɗe kañum wanaa heewi wano diisoji kenker. Diisoji ɗee njooɗa e ndiyam ɓanndu e taggere ɓanndu, e nde ɓe nji’aani ko alamaa, ɓe mbaawataa yeddaade e makko walla ɓe njaɓɓa sinyaale ngam wallude gollal go’owal ɓanndu. Diisoji ɗe nguurtaake keewi wano neytrofiil ɗe luddanta mikrobe, monosita ɗe mbiddinta e makrofaj ɗe nguurtaake, e limfosita ɗe ɓuran e rokkude tawaasir e luddande mikrobe ɗe nguurtaake.
Limfosita
Limfosita ko gooto e diisoji ɗe nguurtaake ɗe gollata wano gollal tawaasir e koode ngam gollal ɓanndu. Ɗi caka limfosita B, T e diisoji NK (natural killer). Limfosita B mbaɗa antikor ɗe cokkon e mikrobe ngam njaɓɓaade ɗe ngam luddande. Limfosita T caka T wallooji (ɗe saamta gollal ɓanndu) e T luddanooji (ɗe luddan diisoji ɗe virusi walla kenker). Diisoji NK, e gooto e gooto, mbaɗa e mikrobe e diisoji kenker tawa waraani tawaasir. Diisoji ɗee gollata e tawaasir e koordine ngam aawde ɓanndu e ko alamaa.
Jene ɗe kenker
Jene ɗe kenker walla jene ɗe haɗaade tisent ko yimɓe jenetik ɗe gollata wano yisidooji jenetik ɗe haɗa diisoji ɗe kañum wanaa heewi. Jene ɗee mbaɗa proteen ɗe saamta mbaɗa diisoji, walla ɗe mbaɗa caggal DNT ɗe xeeri, walla ɗe hollu diisoji ɗe xeeri ngam waraade (apoptoza). Misaal, jen TP53 mbaɗa proteen ɗe haɗa mbaɗa diisoji nde DNT xeeri. Jene BRCA1 e BRCA2 gollata e caggal DNT e haɗa kenker wano kenker njuudi e ovari. So jene ɗee xeeri, alamaa kenker ena ɓuri.
Cawdi e taggere mukus
Cawdi e taggere mukus (misaal, e njuuri e bakkan) ko taggara ɓurɓura njeekuuji ɓanndu, wano leeso ɗe haɗa mikrobe, virusi e taggere ɗe alamaa. Cawdi e taggere mukus ɗee mbaɗa mukus (ndiyam ɗe cokkon) ɗe cokkon mikrobe e mbaɗa enzim ɗe luddan mikrobe e virusi. Taggara ɗee njeekuuji mbaɗa tawaasir ngam haɗaade mala.
Kudinaaji limfa e laɓɓal
Kudinaaji limfa e laɓɓal ko wano njiilaan njeekuuji ɓanndu. Kudinaaji limfa ɗe ngoodi e pelle ɗe kañum e ɓanndu (misaal, e cakaali e cokke) mbaɗa caggal ndiyam limfa e cokkon mikrobe walla diisoji ɗe kañum wanaa heewi. Laɓɓal mbaɗa caggal ndiyam, diisoji ɗe nguurtaake e luddan diisoji ɗe xeeri walla ɗe virusi. Orgen ɗee gollata e limfosita e diisoji goɗɗi njeekuuji ngam caggal ɓanndu e ko alamaa.
Proteenaaji sinyaale (interferon e sitokina)
Interferon e sitokina ko proteenaaji kimyawii njeekuuji ɓanndu. Interferon, nde virus walla diisoji kenker yettake e ɓanndu, njaɓɓa sinyaale ngam diisoji goɗɗi ngam aawde tawaasir e haɗaade njoɓdi virusi. Sitokina njaɓɓa sinyaale ngam koordine e diisoji njeekuuji, misaal, ɓe mbaɗa iltihab ngam cokkon diisoji ɗe nguurtaake e pelle mala. Proteenaaji ɗee gollata wano orkestre ngam saamta gollal njeekuuji.
Njeekuuji njiida e njeekuuji keɓaama
Njeekuuji njiida ko wano tabaɗnit ɓanndu nde mikrobe nasta, o yaha e gooto. O caka qizdarma, iltihab e diisoji wano makrofaj ɗe yettata e taggere ziri wara tawaasir. Njeekuuji keɓaama ko wano tawaasir ɓanndu; nde mikrobe gooto nasta, o moɓta e muuɗum o yaha tabaɗnit ɓurɗo e muuɗum. Vaksin ɗee keɓa gollal njeekuuji ngam aawde ɓanndu e mala heewi.
E ayeeje 4 e suura Tariq, Alkur’aani wi:
(Tariq: 4, https://surahquran.com/)
«Kullu nafs lamma ɛliha hafiz»
Ceytaan ena waawi seede e laawol nassuuji, e ayeeje-ɗoo e wi ko e ɓanndu nguurtaake.
Leave a Reply